Ensimmäinen askel kotimaahan lähdössä on kalsarien laskeminen. Tarkoitan siis, että täältä ei voi viedä roinaa ihan määrättömästi lentokoneen kautta Suomeen, vaan osa tavarasta kannattaa lähettää rahtina. Lisäksi on syytä hankkiutua eroon kaikista vaatteista, mitä ei pidä ylipainomaksun arvoisina. Minun tapauksessani tämä tarkoittaa aikamoista harvennusta ainakin alusvaateosastolla. Olen kokeen vuoksi yrittänyt tunkea tavarat rinkkaan ja loppuviikolla Suomeen lähetevään pahvilaatikkoon. Toivoa näyttäisi olevan ja taas on yksi syy kiirehtiä viimeistä esseetäni: shoppailin muutaman edullisen esseekirjan ja ne pitäisi saada mahdutettua tuohon kolliin.
Tänään on tosiaan suurin piirtein pari viikkoa lähtöön ja jo jänskättää. Nyt on syytä alkaa hamstraamaan viinietikkasipsejä, stressaamaan laukkumaksuista ja ruveta juoksemaan vielä näkemättömät taidegalleriat läpi. Tai sitten voisi siirtyä pubiin pohtimaan tilannetta.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti